ENFI

Näin sijoitat listaamattomiin yrityksiin

Jussi Kurkela arvo-osuustili joukkorahoitus julkinen osakeanti kasvu papu design papustories sijoittaminen vastuullinen sijoittaminen

*Yhteistyössä Mimmit sijoittaa

Ensimmäinen sijoitus jonka tein, oli listaamattomaan yritykseen. Sain mahdollisuuden sijoittaa alkuvaiheen startupiin, josta olin juuri kopannut harjoittelupaikan opintojen ohelle.

Olin aivan haltioissani, sillä olinhan nyt enkelisijoittajien fiinissä seurassa! Vaikka en istunutkaan heidän kanssaan bisneslounailla valkoisten pöytäliinojen äärellä, nimeni kuitenkin löytyi samasta PDF-tiedostosta kuin heidän. Boom! 

Kuvittelin, että startup-sijoittajaksi pääsee kahta eri kautta; olemalla A) kalliita helminauhoja käyttävä miljonääri tai B) yrityksen ensimmäisiä työntekijöitä, joka puskee duunia hiki hatussa pientä tai olematonta palkkaa vastaan. 

Nykyään tiedän, että tie listaamattoman yhtiön sijoittajaksi voi olla huomattavasti helpompi. Me voimme nimittäin sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin vaikka tältä istumalta. Käydään tänään läpi, miten.

Mikä olikaan listaamaton yritys?

Mainio kysymys! Kerrataan ensin, mikä on listattu yritys. Listattu yritys on julkinen osakeyhtiö (Oyj). Se on suurempi yritys, joka on listannut osakkeensa pörssiin, jolloin kuka tahansa voi ostaa, omistaa ja myydä sen osakkeita. Kaikki nämä suuret, julkiset osakeyhtiöt ovat kuitenkin aloittaneet jostain. Ennen pörssilistautumista ne olivat listaamattomia yrityksiä.

Listaamattomia yrityksiä on kaikki ei-pörssinoteeratut osakeyhtiöt (Oy). Tässä tekstissä keskityn kuitenkin listaamattomiin kasvuyrityksiin, eli pienempiin osakeyhtiöihin jotka tavoitteleva nopeaa kasvua, ja tarvitsevat siihen rahaa (lue: sijoittajia). Sijoittamalla kasvuyritykseen sijoittajilla on siis mahdollisuus päästä aikaisessa vaiheessa mukaan seuraavaan menestystarinaan.

Mutta koska listaamatonta yritystä ei löydy pörssistä, sen osakkeita ei voi shoppailla arvo-osuustilille kuten listattujen yritysten osakkeita. Eli miten tällaiseen yhtiöön sijoittaminen sitten toimii?

Joukkorahoitus porttina piireihin

Perinteisesti kasvuyrityksiin on päässyt aikaisessa vaiheessa sijoittamaan enkelisijoittajat ja työntekijät, eikä osakkeita ole ollut julkisesti myynnissä. 

2010-luvulla homma kuitenkin muuttui: Suomeen kehitettiin alustoja (esim. Invesdor) joiden kautta listaamattomat yritykset pystyivät myymään osakkeita yksityissijoittajille: eli tavallisille tallaajille kuten sinä ja minä. Tätä kutsuttiin joukkorahoitukseksi.

Joukkorahoituksella yritys voi korvata suuret, yksittäiset sijoittajat joukolla pienempiä sijoittajia.

Esimerkki: Listaamaton yritys tarvitsee kansainvälistymiseen 1 000 000€. Sen sijaan, että yritys hakee miljoonan euron rahoituksen kahdelta enkelisijoittajalta, jotka molemmat pistävät pottiin 500 000€, yritys myy osakkeitaan joukkorahoituksen avulla tuhannelle sijoittajalle, joista kukin sijoittaa keskimäärin 1000€.

Yritys saa rahat kasaan ja ta-daa – myös me ei-miljonäärit päästään mukaan sijoittamaan alkuvaiheen yrityksiin!

Riskit tiskiin

Muistamme tästä blogikirjoituksesta, että sijoituskohteen riski ja tuotto kulkevat aina käsi kädessä. Kasvuyrityksillä tuottopotentiaali on korkea: jos satut sijoittamaan tulevaisuuden suuryhtiöön aikaisessa vaiheessa, teet muhkean tuoton. Luonnollisesti tämä tarkoittaa, että kasvuyrityksillä riski on vastaavasti suuri. 

Kun pörssiyhtöt ovat jo vakinaistaneet asemansa ja asiakaskuntansa, kasvuyritykset vasta havittelevat niitä. Tulevaisuuden tavoitteista saa kuitenkin maksaa jo ostohetkellä: kasvuyritysten arvo perustuu tulevaisuuden odotuksiin. 

Elämäni ensimmäinen sijoitus oli hajauttamisen kannalta surkea: 100% sijoitusvarallisuudestani oli kiinni startupissa, jossa olin itse töissä. O-ou.

Hyvä nyrkkisääntö on pitää noin 10% sijoitetusta varallisuudesta kasvuyrityksissä. Listaamattomia yhtiöitä olisi hyvä olla salkussa ainakin 10 (pitkällä aikavälillä, heti tämä ei tietenkään toteudu). Miksi? Kasvuyritysten todennäköisyydet menestykseen näyttää Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelän mukaan suunnilleen tältä:

  • 50% kasvuyhtiöistä ei palauta rahoja takaisin sijoittajille
  • 30-40% kasvuyhtiöistä sijoittajat saa omat rahat takaisin
  • 10-20% kasvuyhtiöistä palauttaa rahat moninkertaisena

Kuten aina sijoittamisessa: älä sijoita rahoja, jota sinulla ei ole varaa menettää!

Osakeannit

Toisin kuin pörssiyhtiöt, joiden osakkeita voi ostaa aina pörssin ollessa auki, listaamattomat yhtiöt järjestävät rahoituskierroksia, osakeanteja. Aina välillä avautuu aikaikkuna, kun joku kiinnostava listaamaton yritys laskee osakkeitaan myyntiin. Esimerkki sellaisesta yrityksestä tällä hetkellä on kansainvälistä mielenkiintoa herättänyt vastuullinen vaatebrändi Papu Design, joka valmistaa luomupuuvillasta vaatteita lapsille ja naisille. 

Homma toimii näin: kun listaamaton yhtiö, tässä esimerkissä Papu Design, järjestää osakeannin joukkorahoitusalustan kautta, yhtiö määrittää rahoitushaarukan kerättäville rahoille: 150 000-800 000 €. Jos haarukan minimitavoitetta (150 000 €) ei saada kasaan, palautetaan sijoittajien rahat tilille ja anti peruuntuu (no, Papun kohdalla tämä minimitavoite saavutettiin alta aikayksikön). Jos haarukan maksimitavoite (800 000 €) täyttyy, anti sulkeutuu ennenaikaisesti.

Papu on aikaisemmin kerännyt joukkorahoituksella ison joukon sijoittajia: sillä on omistajia tällä hetkellä 770 kappaletta, joista 65% on naisia!

Myynti, realisointi, irtautuminen, rakkaalla lapsella on monta nimeä

Toisin kuin pörssissä, jossa voit painaa myy-nappia silloin kun huvittaa, listaamattomista osakkeista on vaikeampi päästä eroon. Karkeasti on olemassa kaksi eri tapaa muuttaa listaamattomat osakkeet rahaksi, eikä kumpikaan niistä ole sinun käsissäsi. (VAROITUS: nyt seuraa startup-lingoa)

1. EXIT (sijoittajien uloskäynti)

Toinen yhtiö ostaa yrityksen. Näin suuret yhtiöt kasvavat entisestään; he ostavat potentiaalisia kilpailijoita pois markkinoilta ja kasvattavat samalla omaa toimintaansa. Onnistunut exit tarkoittaa pulleaa lompakkoa sijoittajille, jotka myy osakkeensa yritysostajalle hyvään hintaan.

2. IPO (Initial Public Offering, eli pörssilistautuminen)

Listaamaton yhtiö kasvaa niin suureksi, että se päättää itse listautua pörssiin. Pohjoismaalainen listaamaton yhtiö listautuu luultavasti ensin First North -listalle, joka on hieman pienemmille yhtiöille tarkoitettu pörssi. Papun tavoite on listautua First North -listalle seuraavan viiden vuoden aikana. Kun listaamaton yhtiö listautuu pörssiin, voit vapaasti myydä osuutesi julkisella kauppapaikalla. 

Sijoittaessasi rahaa listaamattomiin yhtiöihin, pääset välillisesti vaikuttamaan siihen, minkälaisia yhtiöitä tulevaisuuden pörssistä löytyy – tässä esimerkissä vastuulliseen vaateteollisuuteen. Lue lisää Papun osakeannista, yritystarinasta, liiketoiminnasta ja vastuullisuudesta sen yritysprofiilista Invesdorista!

 

Tekstin on kirjoittanut Mimmit


Older Post Newer Post